Toinen luku
Ennen lähtöä edes lentokentälle,
en ollut halukas lähtemään lapsuuden kodistani,
toiseen outoon kotiin, jossa viettäisin niin kauan kunnes saisin muuttaa omaan asuntoon.
jos nyt sitä edes vanhempani suosivat, he toteaisivat enemminkin
sitten kun olet saanut elämäsi rakkauden luoksesi silloin toivottaisimme isäsi kanssa onnea
ja menestystä.muistelin näitä sanoja Georgen vieressä lentokoneessa.
-''Hmm..Mitäs tuumailet siinä?''Kysyi George.
Ähkäisin kun aina mua häirittiin tavalla tai toisella,
se oli näköjään tullut tavaksi jo.
-''mietin vain entistä kotiani''
-''Oliko se mukavakin paikka?''George kysyi.
-''olihan se jotenkin mukava,mutta ei siellä mulla ollu mitään tärkeää,
pelkät muistothan sinne vain jäivät''.
George Hymyili ja tilas itselleen jotain syötävää eteensä.
Katsoin tämän lautasta,blondi oli ottanut lautasen täyteen ruokaa,Ja katsahdin epäilevänä.
-''Mitä?Ison miehen täytyy syödä tarpeeksi, että jaksaa ajatella''Totesi George huomattuaan mun
tuijotuksen.
-''Senkin ahmatti,et varmana jaksa syödä tota kaikkee.''
-''Haluuksä auttaa mua siinä?''George kysyä töksäytti multa.
-''Ei oo nälkä.''
Äiti ja isä olivat päässeet istumaan meidän taakse.
-''Daniel sinunkin on jotain syötävä.''Äiti sanoi vakavana.
George hymyili voittajan hymyä kuullessaan äitini sanat,
mulkaisin takaisin.
-''Kai sitä on syötävä.''
-''Noniin pikkuinen suu auki''
Katselin blondia silmät suurina tämän sanoista,
mikä mä nyt sille taas oonkaan, joku äidin syysättävä
pikku penska?joka ei itse osaa syödä omalla haarukallaan?
Panin taas hanttiin kaikkiin asioihin,sysäsin blondin tarjoaman haarukallisen,
joka tietysti tippui maahan liian rajusta sysäyksestä.
-''Kyllä mä itekkin osaan syödä, ja enkä oo mikään penska.''vastasin närkästyneenä.
-''Mutta sinä olet minulle, se aina pikkuinen penska.''sanoi George.
-''Aha..kuinkas vanha itse olet?''kysyin koska todellakin halusin tietää sen tärkeimmän tiedon.
-''oon 22 eli en siis kovin vanha..''Sanoi George.
Silloin se teki taas inhottavan liikkeen mua kohti ja laittoi päänsä mun olkapäille.
-''En mä oo mikää homo, jos sä sitä luulet, ala painua sinne mist tulikki.''
-''Mä saan sun mieles muuttumaan kyllä, usko pois''
George nuolaisi kaulaani,tunsin kylmän väreitä.
Ehkä se onkin jo saanut mieleni muuttumaan,
mutta en usko olevani vielä ..... homo....
-''mutta george, sä oot mulle vieläkin sen selityksen velkaa.Miks sä laitoit mun pään sinne vessaan''
-''koska...se on tapani''
-''Ai se on sun tavas oikee ja senkö jälkeen sä ahdistelet sitä sun uhrii niinku muaki??Kysyin georgelta.
-''Sen saat tietää aikanas,pikku penska.Aletaan nyt nukkuu kello on jo muutenkin niin paljon,
enkä oikee jaksais nyt selitellä kunnolla''.
Kiroilin mielessäni georgea,mitä jos en saa enää kuullakkaa tästä blondista
enää saavuttuamme sinne jonnekkin suomeen,mistä ne äiti ja isäkin puhuivat
silloin.Huomasin georgen kuolavanan valuvan.
-''Mistähän toikin haaveilee,toivottavasti ei sentään musta alastomana.''Sanoin itsekseni ääneen.
Aamulla heräsin tajuttuani että olin nukahtanut omiin ajatuksiini,
hiukset olivat vähän sekaisin,mutta en jaksanut välittää siitä vain
katsoin vieressäni olevaa penkkiä siinä ei ollut ketään istumassa,
hätäännyin ja etsin katseellani äitiä ja isää,mutta nämä nukkuivat
vielä sikeästi omilla paikoillaan.Päätin taas mennä etsimään vessaa.
Ovi oli lukossa eli siellä oli joku muu.Toivottavasti ei sentään liian isolla asialla,
sillä mun oli pakko päästävä tällä punaisella minuutilla vessaan.
Vihdoin kuulin lukon avautuvan ja ovi aukesi.
-''Katos pikku penska on herännyt''.George pörrötti hiuksia ja antoi nopean suukon poskelleni,kun ei vanhempani edes olleet hereillä.
-''Älä viitti tehdä noin, ku me ei ees seurustella.''
-''No sit mä tuun sun kans vessaan,jos en saa edes suukkoa antaa aamuisin''
Menin Georgen ohi ripeästi kävellen,ettei tämä vain ehtisi
antaa niitä kuoleman suukkoja lisää.
**George**
Huokaisin on se niin vaikea tapaus,
mutta kun se on niin sulonen kun se käyttäytyy tollalailla.
En vain voi vastustaa kiusausta,antaa sille suukkoja.
olin nähnyt unta,että jouduin kauemmas danielista,
se kaikki näytti olevan pelkkää tyhjyyttä, ja daniel vain katosi
virnistys naamallaan ja sanoin ''Hyvästi Blondi menen taivaaseen''
yritin ottaa tämän kädestä,mutta olivat liian kaukana.
Lysähdin maahan ja taisin unessani menettää tajuntani,
lopulta huomasin olevani vanhassa asunnossa,
vanhan kamalan mummon hoidettava
kammosin mummoja.Menetin oman mummoni jo kun olin
hyvin pieni.Äitini masentui kovasti kuullessaan asian,
isäni yritti lohduttaa tätä kaikin tavoin.
mutta ei tainnut onnistua siinä.
Huusin äitiä seuraavana aamuna,
mutta en kuullut mitään ääntä,
päätin mennä vanhempieni huoneeseen,
sanoakseni että minun oli nälkä,
ja että halusin jotain ruokaa,
kunnes huomasin äitini makaavan maassa.
Juoksin tämän luokse huutaen äitiäni lujaa minkä kurkustani
silloin pääsi.
-''Äiti,Äiti, Äiti!!!!''Kiljuin ja itkin.
en osannut käyttää puhelinta,
olin liian nuori vielä.
sitten kuulin onneksi oven avautuvan ala-kerrassa.
menin portaiden luokse,huomasin tulijan olevan isäni.
-''Isä!!!!!!!Äiti makaa lattialla ja eikä liiku!!!!itkin kauhuissani.
Isä kauhistui valtavasti,jätti ovenkin raolleen sanoi vain.
-''Rauhoitu ei mitään hätää menen katsomaan.''
-''Mutta..''änkytin.
Isä ryntäsi makuuhuoneeseen huusi äitiä,niin kuin minäkin tein.
-''Hae puhelin George,Nyt heti!''Isä huusi.
Juoksin ala-kertaan keittiöön jossa pidettiin puhelin,
ja kävelin niin ripeästi vähäiset portaat.Ojensin isälle puhelimen,
katsoin äitiäni hätääntyneenä.Isäni ilmoitti paikan puhelimeen
ja kertovan tärkeämmät tiedot äidistäni.
-''Ambulanssi tulee kohta hakemaan äitisi''.
-''Mikä äitiä vaivaa??''
-''Olet liian nuori, en voi vielä kertoa''. Isä vastasi.
Silloin Daniel astui ulos vessasta.
-''Aaah..Kyllä teki terää..''Sanoi Daniel
Tämä huomasi minun olevan poissa olevan katseen,
astui eteeni ja heilutti kättään silmieni edessä.
-''Maa kutsuu Georgea takaisin''.Sanoi Daniel.
-''hengissä ollaan..''
Daniel tutkaili ilmeitäni hetken aikaa,
ennen kuin laittoi kädet puuskaan.
-''päätit sitten jäädä odottelemaan''
-''enkö saisi poitsu''
Otin tämän kiinni ja halasin,se tuntui todella lämpimältä.
Daniel kiemurteli kylläkin niinkuin käärme.
-''Sä kuolasit yöllä, oliks sun hana vähän korjauksen tarpeessa''Se nauraa töksäytti.
Mä näytin vain kieltä,siitä aiheesta en rupeaisi keskustelemaan ollenkaan.
Astelimme Danielin kanssa takaisin istumaan.
-''Mun on nälkä,pitäsköhän sitä tilata jotain syömistä?''
-''Ihan kuinka vain,mutta älä yritä taas syöttää mulle,
voin syödä sitten ne loput sieltä sun lautaselta,
kun et enää jaksa.''
Katsoin tylsänä Danieliin,yritin näyttää surulliselta.
-''Voisit edes vähän rentoutua,eihän vanhempasi edes ole hereillä,
kun tänne asti kuuluu äitisi kuorsaus pikku penska.''
Daniel on hankala tapaus sen huomasin hänestä,
aina hankkiutumassa pulaan.Daniel katsoi ulos ikkunasta musiikkia kuunnellen.
-''Mitä sä kuuntelet??''
Daniel mulkaisi ja ilmoitti varsin selvästi,ettei ollut kiinnostunut seurastani enempää,
näin aamusta.
-''Kerro sun työstäs''
-''No mä olen opettajana lukiossa''
-''Onko se raskasta työtä?''
-''On se osittain,kun pitää tarkistaa oppilaidensa kokeet,mutta niistä saa joskus kunnon naurut kotona yksin ollessa.''
Daniel nyökkäsi ja kääntyi uudestaan ikkunan puoleen,ajattelin että Daniel on varmaan vielä vähän väsyksis.
Laitoin käden toisen käden päälle.Onkohan Danielilla vielä mumma tallella?Jos ei ole hänen äitinsä on aika vahva.
Vaivuin taas muistelemaan menneisyyttäni.
Olimme isän kanssa menossa katsomaan äitini perään.Isä kyseli hoitajilta mitä oli tehtävissä,istua kökötin vain itse tuolilla,
Aku Ankka lehti kädessäni ja heiluttelin jalkoja ilmassa,kun en ylettynyt niitä maassakaan pitämään.
Sitten äidin sisko tuli katsomaan meitä myöskin.
-''Miten siskoni voi ja entäs George??''
-''George voi olla tolaltaan,mutta kummiskin hän lukee tuolla penkillä.''Isä osoittaa mua kohden.
-''ja äidistä ei ole vielä niin tarkkaa tietoa''.
-''Voi..Kaikki tapahtuu niin kerralla..Ensin Georgen mumma ja nyt sitten oma rakas siskoni vetää viimeiset henkäykset''
-''Niinpä..Olen enemmän huolissani Georgesta, kun hän on niin pieni vielä.''Isä rupesi kyynelehtimään ja äidin sisko
otti tämän halaukseen.Äidin sisko tuli viereeni istumaan ja kyseli kaikenlaista,nyökkäilin vain takaisin.En vain voinut
puhua pälpättää yhtäkkiä kaikesta näkemästäni.
Tunsin kuinka jokin raskas osui olkapäilleni.Säikähdin hieman siitä.
Huomasin Danielin pään olevan olkapäilläni.Syvässä unessa oleva Daniel,oli
tosi suloisen näköinen niinkuin oli aina.Tällä oli pitkät hiukset vaikka olikin poika,ja
ne olivat kovin tummat hiuket,silloin kun katsoin tätä suoraan kasvoihin huomasin tämän
silmien olevan kylmän harmaat.Olin siinä kovin tyytyväinen.Halusin Danielin itselleni,
millä hinnalla hyvänsä,mutta tiesin ettei tämän tunteita rahalla voinut ostaa,
ne pitivät voittaa tavalla tai toisella ja ne olin valmis voittamaan.Pitäisi kysyä tämän puhelin numeroa
kun tämä nyt vain heräisi.Katselin lentokonetta paremmin,se oli erittäin tylsän näköinen sisustus.
Kuulin pälätystä taustalla ja huomasin että jotkut matkustajista olivat jo hereillä.Monet Nukkuivat tähän
aikaan aamusta,olihan liian aikainen.Päätin hankkia auton suomesta,kunhan saapuisin perille.Huokaisin
ja sormeilin Danielin hiuksia.
-''Yhmmm..''Daniel sanoi.
-''Kas huomenta kulta,sä taisit äsken nukahtaa''.
-''Jooh..Oli vielä vähän väsy''.Daniel Haukotteli ja hieroi silmiään.
Tilasin meille kahdelle yhden ison lautasellisen ruokaa.
Kun tarjosin Danielille tällä kertaa,sen haarukallisen tämä otti, sen
ilman mitään niskurointia.Hymyiln punastuneena.
-''Isäsi siis tietää jo missä tiedän koti on?''
-''Joo''Daniel sanoi.
-''Mä taidan kysyä iskältäsi osoitetta''.
-''Pervo!Luuletko se antais??''.
-''Totta kai.Isäsi on kuule hyvä luonteinen kaveri''.
Arvioin siinä samalla että tämä matka kestäisi vielä kolme tuntia,
jolloin pääsisimme pois lentokoneesta.
*mumisee*
o3o
jäikö kehnoon kohtaan...
ei oo hajuakaan.. o3o
mä vain päätin et
joo tohon hyvä lopettaa tällä
kertaa ja et sit 3 osa saa jatkoo jotain -3-
heart
Helvetin enkeli Community Member 
|
|
